... mutta vain hetkeksi. Nimittäin tein toisen Tildahenkisen kiltin noidan työkaverilleni.

Hanhen ompelen vielä kainaloon, niin sitten noita matkaa uuteen kotiin.

Sunnuntaina lähdin hangenkannolle hiihtelemään hienossa aurinkoisessa säässä, käväisin naapurissa sukulaisia moikkaamassa ja päätin lähteä hiihtelemään kotiinpäin. Mutta lähtö jäikin vain aikomukseksi. Liukkaalla pihalla kaaduin ja nilkka muljahti pahasti  . Illalla kävin päivystyksessä ja lääkäri epäili pohjeluun murtuneen. Lähdin päivystyksestä kotiin uudet kaverit käsissä.


Näiden turvin pitäisi viiko kulkea ja mahdollisimman paljon pitää jalkaa levossa. Tänään röntgenissä selvisi, ettei ollut murtumaa, onneksi! Nyt voi siis hyvällä omallatunnolla tehdä käsitöitä sohvalla makoillen. Ja onhan tuo ompelukoneen kaasujalka onneksi kunnossa .